Suomalainen kansalaisjärjestötoiminta elää parhaillaan murrosvaihetta, jonka kaltaista emme ole aiemmin nähneet. Vuosikymmenten ajan Suomea on pidetty maana, jossa vahva kansalaisyhteiskunta, aktiivinen yhdistystoiminta ja laaja vapaaehtoistyö ovat olleet yhteiskunnan voimavaroja. Järjestöjen tekemää työtä on arvostettu, koska sen on ymmärretty täydentävän julkisia palveluja, vahvistavan yhteisöllisyyttä ja lisäävän ihmisten hyvinvointia.
Nyt keskustelun sävy on muuttunut. Yhä useammin kuulemme väitteitä siitä, että järjestöt ovat veronmaksajien elättejä tai että niiden toiminnasta voitaisiin leikata ilman merkittäviä seurauksia. Samalla järjestöjen rahoitukseen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. On luonnollista, että tällainen kehitys herättää huolta myös meidän omassa järjestössämme.
Siksi juuri nyt on tärkeää pysähtyä kysymään, mitä Eläkeliitto ja sen jäsenyhteisöt todellisuudessa merkitsevät suomalaisille ikääntyneille.
Vastaus löytyy lähempää kuin ehkä arvaammekaan. Se löytyy yhdistysten kerhoista, liikuntaryhmistä, retkiltä, vapaaehtoisten tekemistä kotikäynneistä, vertaistuesta, vaikuttamistyöstä sekä lukemattomista kohtaamisista, joissa toinen ihminen huomioidaan ja otetaan mukaan. Se löytyy myös niistä yli 10 000 vapaaehtoisesta, jotka käyttävät aikaansa ja osaamistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä työ ei näy aina otsikoissa, mutta se näkyy ihmisten elämässä joka päivä.
Haluan osoittaa lämpimät kiitokseni kaikille piirin ja yhdistysten toimijoille. Te teette työtä, jota ei voi mitata pelkästään euroissa tai tilastoissa. Te rakennatte yhteisöllisyyttä, ehkäisette yksinäisyyttä ja luotte turvallisuuden tunnetta ihmisille, jotka muuten voisivat jäädä yksin. Teidän panoksenne on korvaamaton.
Eläkeliiton teettämä tutkimus osoittaa, että yli jäsenemme kokevat yhdistystoiminnan itselleen merkitykselliseksi. Eläkeliiton jäsenyys on vahvistanut heidän sosiaalista elämänsä ja ihmissuhteitaan. Tällaiset tulokset kertovat jotain olennaista siitä, miksi järjestöjä tarvitaan. Ne eivät ole vain toimintaa järjestäviä organisaatioita. Ne ovat yhteisöjä, jotka tekevät ihmisistä vahvempia ja elämästä parempaa. Tämän työn arvo näkyy ennen kaikkea ihmisten kokemuksissa ja hyvinvoinnissa.
Edessämme olevat vuodet eivät välttämättä ole helppoja. Joudumme ehkä tekemään uusia ratkaisuja, etsimään uusia toimintatapoja ja sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Mutta historian saatossa Eläkeliitto ja sen jäsenet ovat osoittaneet kykenevänsä uudistumaan myös vaikeina aikoina.
Vaikka kaikki ympärillämme eivät työmme arvoa näe, me tiedämme sen. Me näemme sen jäsenissä, vapaaehtoisissa ja niissä tuhansissa kohtaamisissa, jotka tuovat iloa, tukea ja merkitystä ihmisten arkeen.
Siksi katson tulevaisuuteen luottavaisena. Vaikeuksien keskelläkin voimme taipua, mutta emme katkea.
Anssi Kemppi
toiminnanjohtaja
Eläkeliitto ry
